B23 Turvataidot
Millaiset mediatuotteet/-sisällöt pelottivat tai ahdistivat sinua lapsena? Nuorena? Aikuisena?
Lapsuudesta ei ole jäänyt mieleen mitään erityisen pelottavaa kokemusta. Nuoruudessa saattoi pelätä sitä, että kuvat, jotka on jakanut esimerkiksi irc-galleriaan, lähtisivät leviämään. jonkin roskapostin myötä. Lapsuudessa ja nuoruudessa oli enemmän kiinnijäämisen pelko siitä sisälllöstä, jota oli jakanut silloiseen sosiaaliseen mediaan ja silloin, kun pelasi Habbo Hotellia pelkäsi, että jää kiinni siitä, että on tilannut puhelimella etuja peliin. Aikuisuudessa, jotkin leffat tai sarjat ovat voineet olla pelottavia tai ahdistavia. Nuoruudessakin tuli katsottua joitain kauhuleffoja, mutta ne eivät ole jääneet erityisen pelottavina mieleen. Opettajana ja ohjaajana on pelännyt sitä kiusaamista, jota verkossa esiintyy nuorten ja lasten keskuudessa. Lisäksi se sisältö, mihin nykyajan lapset ja nuoret voivat törmätä aiheuttaa hieman pelkoa. Esimerkiksi nämä itsemurhapelit, joista on ollut uutisissa tai lasten ohjelmien sekaan tehdyt haitalliset väkivaltaiset sisällöt. Mediamaailma on muuttunut hyvin paljon omasta nuoruudestani.
Millaisia turvataitoja sinulla on ollut käytössä mediasisällöiltä suojautumiseen?
Olen aina laittanut silmät kiinni tai katsonut sormien välistä, jos esimerkiksi olen katsonut jotakin liian pelottavaa ohjelmaa. Saatan myös ikään kuin spoilata itseni etukäteen jännittävästä ohjelmasta, jotta tiedän hieman etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Tällöin minun ei tarvitse niin paljon jännittää ja nautin silti ohjelman katselusta. Pysyn myös erossa sisällöstä, jonka tiedän olevan itselle liian ahistavaa.
Miten huomioisitte erilaiset yksilöt ja turvataidot kuvataideopetuksessa?
Mahdollisesti järkyttäviä kuvia tai mediasisältöjä näyttäessä olisi hyvä käydä keskustelua niiden sisällöistä, jotta herkemmät oppilaat voisivat harkita haluavatko nähdä kyseistä sisältöä. Ehkä kuitenkin ensisijaisesti harkitsisin näyttäisinkö niin järkyttävää sisältöä oppilaille, että joutuisimme pohtimaan pystyykö sitä katsomaan. Opettajana on tärkeä pohtia kuvien tarkoituksenmukaisuutta. Aiheet on syytä kohdata sensitiivisesti niin, että aina on mahdollisuus avoimelle keskustelulle kuvien aiheuttamista tunteista.
B24 Lehtikuva-analyysi
4 uutiskuvitusta:
Mitä kuvaan on valittu? (rajaus-kohde)
Pitbull uutisessa kuvituskuvana on kyseinen koira pelkistetyssä ympäristössä valkoisella taustalla.
Huoltovarmuus uutiskuvassa näkyvät huoltovarmuuskeskuksen väliaikainen toimitusjohtaja Janne Känkänen (vas.) ja työministeri Tuula Haatainen tiedotustilaisuudessa pitkänäperjantaina. Henkilöt näkyvät ikään kuin rei-istä. Etualalla on siis jokin musta kappale, joka peittää kaiken muun paitsi henkilöiden kuvat.
Koronamyytti uutiskuvassa esiintyy nuori mies, joka raapii päätään. Kuva on rajattu miehen rintakehän kohdalta niin, että hänen ylävartalonsa on näkyvissä. Taustalla näkyy jonkilainen yksinkertainen huone lämpimin värisävyin. Huomio kiinnittyy kuitenkin mietiskelevään mieheen. Myöhemmin uutista on kuvitettu bakteerikuvalla, kauhistuneen näköisillä maatuskanukeilla, valkosipulikuvalla, kysymysmerkkikuvalla, jossa henkilö seisoo kolmen kysymymerkin edessä ja BBC:n aiheeseen liittyvällä videolla.
Kokoontumisrajoitus kuvituksessa on ensimmäisenä video THL:n johtajan Mika Salmisen tiedotustilaisuudesta. Myöhemmin on kuva hallituskeskustelusta. Kuvassa esiintyy Sanna Marin ja muita poliitikkoja.
Mitä kuvaan ei ole valittu?
Kuvitukset ovat yksinkertaisia ja pelkistettyjä ja huomio on halittu kuvituksen avulla kiinnittää siihen, mistä milloinkin uutisessa on kyse. Kuvilla kuitenkin luodaan tietynlaista tunnelmaa uutisiin. Esimerkiksi Pitbull on kuvassa lempeän näköinen, vaikka uutisessa puhutaan taistelukoirasta.
Mitä jää/voisi jäädä kuvarajauksen ulkopuolelle?
Hallituskuvassa on esillä vain pieni osa poliitikoista, joten ulkopuolelle jäävät kaikki muuta keskusteluissa mukana olleet. Myös huoltovarmuuskuvassa kuva on rajattu vain kahteen tiedotustilaisuuden puhujaan. Kyseessä ovat selkkauksen kaksi isointa osapuolta, jotka selvittävät asiaa. Ulkopuolelle jäävät siis tiedotustilaisuutta seuraamassa olleet ihmiset, sekä muuta tilanteessa olleet ehkä asiaan liittyvätkit henkilöt.
Miten kuva on rajattu? (kuvakoko, kuvakulma)
Kaikki kuvat ovat samankokoisia vaakasuuntaisia. Ne ovat palstanlevyisiä niin, että teksti asettuu samoihin rajauksiin kuvan kanssa. Kuvakulma on valittu kaikissa aloituskuvissa niin, että päähenkilöt esiintyvät edestä päin.
B25 Pienryhmäkeskustelua
Tein tämän palaamalla tekemiini harjoituksiin ja keskustelemalla niistä avopuolisoni kanssa.
B1 Kuvan uudelleen rajaaminen
Yhdestä kuvasta saa aika hyvin aikaiseksi kolme aivan eri aihealueisiin liittyvää uutis/mainoskuvaa. Alkuperäistä kuvaa ei oikeastaan ajattele lainkaan. Jos kokonaisuudesta ei ole tietoa, ei sitä välttämättä tule ajatelleeksi ollenkaan. Kyseinen harjoituskuva ja sen ulkopuolelle rajaaminen on harmitonta, mutta saa pohtimaan, jätetäänkö välillä kuvan ulkopuolelle jotakin oleellista.
B3 Kuvamontaasi
Kuvista tulee mieleen nykyaikainen meemikulttuuri, koska samaa kuvaa voi käyttää nykyään eri meemeissä. Kuka vain voi kirjoittaa mitä tahansa kuvan yhteyteen. Jos kuvia ajattelee ilman kuvatekstejä, jää pohtimaan, mitä yhteistä kissalla on näiden eri kuvien kanssa. Eri kuvat luovat erilaisia konteksteja mielleyhtymälle. Ihmisen mieli ryhtyy pohtimaan kuvaparille yhdistävää tekijää. Sen yleensä sitten keksiikin jollakin tapaa vaikka oikeaa yhteyttä ei olisikaan. Tämän on hyvä pitää mielessä, kun katselee kuvapareja, sillä miksi muuten kuvat olisikaan vierekkäin?
B8 Visuaalinen mainosanalyysi
Ehkä ilveskin symboloi puhtautta ja puhdasta luontoa. Ehkä se symboloi myö aitoutta ja luonnon pitelemättömyyttä. Ehkä halutaan, että ihmisillä tulisi näistä mielleyhtymä tuotteeseen ja sen luonnonmukaisuuteen. Mainosanalyysit olivat pohdittuja ja olimme niistä samaa mieltä. Mainoksilla halutaan luoda tiettyä imagoa ja niitä pyritään kohdentamaan tietyllä yleisölle. Molemmat mainokset on kohdennettu suomalaiselle yleisölle. Scandicin mainoksessa olisi voinut olla myös lapsiperhe, mutta siihen oli valittu nuoria menestyvän oloisia ihmisiä, jolloin tulee mielikuva työmatkalaisista, yksilöistä, parisuhteesta. Fazerin mainoksen olisi voinut helposti tuoda "nykypäivään" asettamalla kuvan henkilöksi monimuotoisempaa Suomea. Kuvien kaikki mallit olivat hyväkuntoisia nuoria nuoria ihmisiä, jolla halutaan myydä terveyttä ja hyvää oloa. Kaikki olivat myös hyvin kantasuomalaisen näköisiä.
Kommentit
Lähetä kommentti