Harjoitus 2
B-6 Fotomontaasi
Pienienkin muokkausten tekemiseen ja ohjelman käyttämisen harjoitteluun meni yllättävän paljon aikaa. Kuva on muokattu photoshopilla ja kuvat on ladattu pixabay.comista.
B7 Lue katso ja kuuntele
1. Kuvamanipulaation historiaa
Fotomontaasi vie unien maahan (https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/fotomontaasi-vie-unien-maahan)
- Pikku Siljan unisatu on luotu 1900-luvun puolessa välissä montaasitekniikalla. Se on mahdollistanut satumaisten ja surrealististen kuvien luomisen realistisen tuntuisesti. Tähän aikaan montaasit on rakennettu käsityönä. Montaasien avulla on voitu luoda arjesta poikkeavia mielenkiintoisia kuvia.
Agitated images: John Heartfield & German Photomontage, 1920-1938 (http://www.getty.edu/art/exhibitions/heartfield/)
- John Heartfield on ollut pioneeri modernin kuvamontaasin alalla. Hän on kehittänyt maailman sotien välisenä aikana uniikin tavan käyttää kuvia uudelleen poliittisen sanoman luomisessa. Hän työskenteli Saksasta käsin.
- Hänen kuvansa käsittelivät varsinkin kaaosta, jota Saksassa elettiin tuona aikana. Hänen kuviensa vaikutus oli niin suuri, että ne toimivat voimakkaana massa kommunikoinnin välineenä.
-Heartfield kehitti valokuvapohjaisen symbolin Saksan kommunistiselle puolueelle, mikä mahdollisti puolueen vastaiskun natsien hakaristille. Kuvissa pystyssä olevat nyrkit edustavat päättäväisyyttä ja rohkeutta toimia.
- Heartfield käytti valtamedian tuottamia kuvia muokaten niitä radikaalisti ja näin muuttaen kuvien merkityksiä.
- Heartfieldin kuvia julkaistiin aikakausilehti Die Arbeiter-Illustrierte Zeitung ja ne toivat esille uusia näkökulmia esimerkiksi Hitleristä ja muusta sen ajan poliittisesta toiminnasta. Erittäin tunnettu ja voimakkaasti vaikuttanut kuva, joka kyseisessä lehdessä on julkaistu on X-ray by John Heartfield, jossa Hitler on esitetty niin, että hänen vatsansa on kuvattu röngenillä ja hänen vatsassaan on kolikoita.
- Heartfieldin terävimmät satiirit ovat kuvamontaaseja, joissa Hitlerin maneereja parodioidaan luoden kuvan siitä, että fasistisen propagandan pintaa ei tarvitse kuin raapaista, jotta voi huomata sen absurdin todellisuuden. Hän toimitti säännöllisesti kuvia esimerkiksi AIZ lehteen ja hänen juurensa olivat DADA liikkeessä. (DADA-liike oli ennen kaikkea vastaliike sodan raakutta kohtaan. Liikkeen töille oli ominaista järjettömyys, sekä sen ajan vallitsevien taiteen sääntöjen rikkominen. DADA-liike halusi vastustaa heidän kokemaa taiteen ja jokapäiväisen yhteiskunnan painostavaa älyllistä jäykkyyttä. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Dada))
- Yksi Heartfieldin pitkistä toimeksiannoista liittyi kirjan kansien toimittaminen ja suunnitteleminen Malik Verlagille. Näiden tavoitteena oli tehdä vasemmistolaisia kirjoja sosiaalisista ongelmista edullisesti saksalaisten saataville.
2. Kuvamanipulaatio nykypäivänä
Kun omiin silmiin ei voi enää luottaa.
Veli-Pekka Hämäläinen ja Joonas Nieminen 2017. (https://yle.fi/uutiset/3-9464168)
- Viimeisten vuosikymmenien aikana kuvamanipulaatio on kehittynyt ja helpottonut huomattavasti. Sen tekeminen on myös mahdollista lähes kaikille, koska nykyään käytössä ovat älypuhelimet. Kuvamanipulaatioista on edetty jo videomanipulaatioihin, jotka alkavat näyttää pikkuhiljaa pelottavan todellisilta pelkän hupailun sijaan. Missä olemme videomanipulaation saralla esimerkiksi 10 vuoden päästä?
- Huijausten paljastamiseksi rakennetaan jo nyt työkaluja ja tutkijat pyrkivät tunnistamaan elementtejä, joista huijauksen tunnistaa. Vaarana on, että videokuva manipulaatoilla pyritään levittämään esimerkiksi vihamielisiä tai jopa haitallisia viestejä. Valtaosa ihmisistä ei välttämättä osaa tunnistaa videokuvaa manipuloiduksi. Tämä herättääkin kysymyksen siitä, millainen vastuu suurilla somealustoilla, kuten esimerkiksi facebookilla on? Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään 100% keinoa selvittää, onko esimerkiksi videokuvaa manipuloitu vai ei. Täydestä todesta ei siis koskaan ole varmuutta.
- Kuvalla huijaaminen ei ole uusi ilmiö ja siitä onkin keskusteltu jo 1960-luvulta lähtien. Nyt kuitenkin saatavuus ja kuvien muokkauksen helppous on lähes kaikkien saatavilla, joten on pohdittava, mihin tämä voi tulevaisuudessa johtaa.
- Lähdekriittisyys nousee entistä tärkeämpään rooliin ja tutkijat sanovatkin, että tunnettuihin ja vakiintuneisiin uutislähteisiin ja yhteiskunnallisiin organisaatioihin voi tulevaisuudessakin luottaa. Mitä epävarmempi lähde on, sitä kriittisemmin siihen pitäisi suhtautua. Kaikissa organisaatioissa tapahtuu virheitä, mutta lähtökohtaisesti perustarkoitus suurissa ja tunnetuissa organisaatioissa on olla totuuden mukainen
- Nykypäivänä ja tulevaisuudessakin videoiden todenperäisyyteen kannattaa suhtautua kriittisesti.
Deepfakes -The New York Times Video
- Se, miten yhteiskunta suhtautuu ja reagoi siihen, ettei voida enää varmasti luottaa, herättää pohtimaan feikkivideoiden ja kuvien painoarvoa. Jokaisen tulisi kysyä itseltään sitä, voiko luottaa siihen tietoon, jota itse jakaa sosiaalisessa mediassa eteenpäin, ennen kuin jakaa videon tai kuvan eteenpäin.
What counts as manipulation - World press photo https://www.worldpressphoto.org/contests/2021/photo-contest/verification-process/what-counts-as-manipulation
- World press photo contestin säännöstö kuvamanipulaation osalta keskittyy kahteen tärkeään ongelmaan:
1. Kuvien lavastaminen tai uudelleen näyttäminen/näytteleminen
-Lavastamisella tarkoitetaan asioiden uudelleen järjestelemistä sillä tavalla, että yleisöä johdetaan tahallisesti harhaan.
-Uudelleen näyttelemisellä tarkoitetaan sitä, että ihmisiä tai asioita ohjataan näyttelemään tai esittelemään uudestaan tilanne, joka oli olemassa ennen kuin valokuvaaja saapui paikalle. Henkilökuvissa ihmiset eivät saa tehdä mitään sellaista, mitä eivät muutenkaan tekisi.
2. Kuviin asioiden lisääminen tai niiden poistaminen
-On huomattava, että kuvien muokkaaminen itsessään ei ole kuitenkaan kiellettyä, kuten esimerkiksi värien säätäminen on sallittua, kunhan ne eivät johda katsojaa harhaan millään tavalla. Esimerkiksi urheilijan kisa-asun värin vaihtaminen ei ole sallittua. Kuvasta ei saa poistaa oleellista tietoa.
Mitkä ovat kuvamanipulaation hyödyt ja haitat nykypäivänä? Entä menneisyydessä?
Nykypäivänä, kuten menneisyydessäkin, suurin haaste ja haitta kuvamanipulaatiossa liittyy siihen, että ihmisä voidaan sen avulla johtaa harhaan ja sen avulla voidaan tehokkaasti levittää väärää tietoa. Propaganda on ollut menneisyydessä voimakasta ja nykypäivänä sen voima on pelottava sosiaalisen median myötä. Jokaisen oma sosiaalinen media muokkautuu omien mieltymysten mukaan, missä on vaarana se, että se tarjoaa ainoastaan sellaista tietoa, jota sen käyttäjä haluaa nähdä. Omaa sosiaalista mediaa selatessa kriittisyys voi hävitä, kun vastaan tulee vakuuttavan oloista informaatiota. Lähdekriittisyyttä ei välttämättä muisteta tai osata käyttää. Erilaiset ideologiat ja propagandat leviävät myös ennennäkemätöntä vauhtia sosiaalisen median kanavien kautta ja kun jokin ajatus iskostuu katsojien mieleen, sen kriittinen tarkastelu voi muuttua haastavaksi. Ihmiset saattavat myös jakaa eteenpäin tietoa, joka ei perustu mihinkään luotettavaan lähteeseen, mutta vaikuttaa silti pätevältä.
Nuorilla kuvamanipulaatio voi vaikuttaa jopa itsetuntoon, kun instagram filttereillä voi niin helposti muokata omia kasvonpiirteitä kauniimmiksi. Toisaalta voi olla voimaannuttavaa, kun muut kehuvat kuvia kauniiksi tai onnistuneiksi, mutta se voi todellisesa elämässä asettaa paineita, jos todellisuus ei vastaa kuvia.
Toisaalta kuvien ja videoiden avulla ja niitä manipuloimalla voidaan käydä keskustelua ja tarkastella asioita uusista näkökulmista. Ne voivat olla myös apuna luotettavuuden arvioinnissa. Kuvamanipulaatio taiteen muotona voi olla kulttuurituote, kuten mikä tahansa muukin taide. Lisäksi kuvien avulla voimme jakaa toisillemme paloja todellisuudestamme. Toisaalta vaarana onkin se, että kuvien avulla on mahdollista luoda kiiltokuvaa, mikä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta lainkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti