Harjoitus 3

 B8 Visuaalinen mainosanalyysi

Valitsin "kuukauden aikkarimainos" kuvapankista pinterestistä kaksi toisistaan poikkeavaa mainosta: 

Mitkä visuaaliset seikat herättävät mielenkiinnon? 

Fazerin aito mainoksessa mielenkiinnon herättää luonnollinen ympäristö ja harmoninen tunnelma. Kuva on hyvin elävä ja kuvan hahmot: mies ja ilves kiinnittävät myös huomion. Scandicin mainoksessa on kiihkeä yksinkertaistettu selkeä tunnelma, joka kiinnittää huomion. Teksti on hyvin selvästi esillä ja luo heti mielikuvan tuotteesta. 

Millaisia mielikuvia mainoksista syntyy? 

Fazerin mainos herättää mielikuvan rauhasta ja harmoniasta. Myös mielikuva luonnollisuudesta syntyy, koska kuvan taustalla on metsä. Metsä on myös hyvin perinteisen kotimaisen metsän näköinen ja kuvan malli on myös suomalaisen näköinen, mikä luo mielikuvaa kotimaisuudesta. Myös ilveksen liittää vahvasti pohjoiseen Suomeen. Koska mies tarjoaa herkkua ilvekselle syntyy mielikuva huolenpidosta. Ilveksellä on hyvin tyytyväinen ilme, mistä syntyy mielikuva siitä, että ilves pitää tästä herkusta. Lisäksi teksti "uutuus" on kiinnitetty tuotteiden viereen milloin siihen kiinnittää heti huomiota ja herää mielenkiinto testata uutuustuotetta. 

Scandicin mainoksessa suuteleva pari vaikuttaa hyvin keskittyneiltä toisiinsa, mistä syntyy mielikuva rakkaudesta ja kiihkeydestä. Tausta on hyvin pelkistetty, jolloin huomio keskittyy pelkästään nuoreen pariin ja tekstiin. Syntyy mielikuva siitä, että hotellissa parisuhde ja ylipäätänsä elämänlaatu paranee, sillä pariskunta on myös poukeutunut hyvin siististi, mistä syntyy mielikuva, että he ovat ehkä töissä jossakin, missä he menestyvät. Kyseessä on siis ehkä irtiotto arjen keskellä, mikä parantaa elämänlaatua kaikilla osa-alueilla. 

Miten erilaiset visuaaliset valinnat vaikuttavat mielikuvien syntyyn? (kuvaelementit, värit, muodot, sommittelu, kontrasti, kylläisyys) 

Fazerin mainoksessa on hyvin harmoniset värit. Kuva on hyvin vihreä, mikä viittaa luonnollisuuteen ja beige sointuu hyvin harmonisesti yhteen sen kanssa ja viittaa myös tuotteen väriin. Vaikka tuotteessa ei ole itsessään vihreää väriä, ehkä toiveena on, että mainoksen kautta kuluttajat yhdistävät vihreyden tuotteeseen. Malli ja ilves hänen hartioillaan on sijoitett ukuvan keskelle, jolloin he nousevat pääosaan ja heihin kiinnittää ensiksi huomion. Mielenkiinto herää, koska asetelma on erikoinen. Harvoinnäkee, että Ilves istuisi ihmisen hartioilla saati, että näkisi ilvestä koskaan muutenkaan. Ilves on harvinainen näky, joten ehkä tuotteesta halutaan luoda hieman harvinainen mielikuva. Ehkä tämä on harvinainen herkku. Tuote on asetettu alareunaan etualalle lähes kultaiseen leikkaukseen. Se kuitenkin kinnittää seuraavaksi huomion, koska se on tuotu kaiken eteen. Kuva on todella valoisa, mutta siitä huolimatta hyvin lämmin. Tekstiin ei varsinaisesti kiinnitä huomiota, mutta se tuo selkeästi esille sen, että kyseessä on jälkiruoka. Kuvassa tapahtuu paljon, mistä voi tulla kodikas olo. 

Scandicin mainoksessa on lähdetty hakemaan suorempaa linjaa. Värit ovat harmaampia ja sinertäviä, mutta siitä huolimatta kuvaan on tuotu lämpöä. Kuvassa on ehkä myös hieman enemmän kontrastia. Lämpöä on lisätty juuri pariskunnan kasvojen kohdalle ja tasolle, jolloin saadaan luotua lämmin kuva pariskunnan suhteesta. Mieleen tulee juurikin pariskunta, vaikka voisihan kyseessä olla myös salasuhde, kun ollaan hotelliin menossa. Toisaalta teksti viittaa parisuhteeseen, sillä englanniksi se voisi olla prinsessan ja prinssin tarinan vimeiset sanat tai muuten onnellisen tarinan loppu. Ihmiset kuitenkin ovat nuoria, kauniita ja hyvinvoivan näköisiä, milloin luodaan mielikuvaa menestyjistä varsinkin, kun heillä on päällään siistit vaatteet. Nämä ihmiset menestyvät niin parisuhteessa kuin myös urallaan. Scandicille luodaan tällä kuvalla menestynyttä imagoa ja, että se on laadultaan korkea tasoinen. Se on pelkistetympi kuin Fazerin mainos ja keskittyy selkeästi luomaan kuvaa siitä, että hotelliyö parantaa elämänlaatua varmasti. Se kuvastaa myös irtiottoa arjesta, missä muuten saattaa tapahtua paljon. Yksinkertaisuudella on ehkä haettu sitä, että scandicissa voi keskittyä olennaiseen.  

Mitä indeksejä, symboleja, metaforia, allegorioita tai metanymioita mainoksista löytyy? Mitä mielikuvia nämä tuovat tuotteesta? 

Ehkä scandicin mainoksessa mallien päällä olevat asut symboloivat menestystä työelämässä. Ne symboloivat myös sitä, että ihmiset toimisivat joissakin arvostetuissa ammateissa, joissa täytyy pukeutua asiallisesti. Ehkä puvustus voi myös kääntyä metaforaksi. Suudelma toimii metaforana rakkaudesta ja kiihkosta. Fazerin mainoksessa mallilla on kuvassa päällä siisti villapaita, mistä syntyy lämmin vaikutelma. Ehkä ihan selviä allegorioita tai metanymioita kuvista ei mielestäni löydy. Ne ovat aika suoraviivaisia. Scanicin teksti on vihjailevampi kuvan kanssa ja ehkä se onkin enemmän metafora kuin allegoria. Sanoman ei tarvitse olla kovin piilossa.

Millä muilla tavoin mainokset houkuttelevat asiakkaita tuotteidensa puoleen ja sitoutumaan niiden kuluttamiseen? 

Fazer houkuttelee testaamaan uutuudella, kotimaisuudella ja luonnollisuudella. Scandic myy kuvaa paremmasta elämänlaadusta, menestyksestä ja parisuhteesta.

B9 Mainos/Vastamainos

Alkuperäinen mainos Mainostoimisto Artist

Vastamainos muokattu photoshopilla

B10 Lue, katso ja kuuntele

Millaiset ihmisidentiteetteihin tulevat myytit tulevat esille artikkeleissa ja puheenvuoroissa? 

Lähes kaikkiin ihmisidentiteetteihin liittyy myyttejä ja stereotypioita, mutta on huomattava, että ne ilmentävät aina jan kuvaa ja kulttuuria. Oma tarkastelu liittyy tämän hetken suomalaisen yhteiskunnan myytteihin ja symboleihin. Koko Hubara kertoi naisiin ja ulkomaalaisiin liittyvistä myyteistä ja stereotypioista. Ruskeat ihmiset saattavat usein mainonnassa edustaa eksoottiuutta ja heidät on usein ruoallistettu eli sulautettu tuotteeseen. Myös hyvää tarkoittava mainonta voi olla ongelmallista, sillä siinä ruskeat ihmiset nostetaan erikoisasemaan ja ja tavallaan alleviivataan sitä, että he tarvitsisivat apua. Nyky yhteiskunta on monimuotoinen ja olisi toivottavaa, että ruskeat ihmiset voisivat näkyä mainoskuvissa siinä missä valkoisetkin ilman turhaa alleviivaamista. 

Lapsuutta kuvataanaikuisten näkökulmasta kuvitelmana siitä, mitä aikuiset ajattelevat lapsuuden olevan. Lapsuuden kuvaaminen kuten myös muu mainonta on usein sukupuolittunutta, mitä saatetaan vielä väreillä korostaa. 

Miten myyttejä hyödynnetään mainonnassa? 

Niillä luodaan mielikuvia, tarinoita ja haetaan samaistumispintaa. Tarinallisuutta ja tunnelmaa haetaan mainokseen, jotta se olisi vaikuttavampi ja jäisi paremmin mieleen. Kuvassa stereotypioilla ja myyteillä on helppo pelata, koska niistä katsojan on helppo kehittää tarina tuotteelle. 

Mitä positiivisia/negatiivisia vaikutuksia myyteillä voi olla ihmisidentiteetin rakentumiseen? 

Mitä hyötyä/haittaa myyteistä on? 

Yhden tarinan vaara aiheuttaa sen, että ei osata enää nähdä muuta sen ulkopuolelta. Myös jos näkee oman näköisiä ihmisiä aina edustamassa vain tietynlaista tarinaa ja näkökulmaa, voi olla vaikeaa löytää samaistumispintaa. Lisäksi tämäntyyppinen rakentaminen sulkee osan ulkopuolelle ja voi aiheuttaa tunteen, että tätä tuotetta ei ole suunniteltu meille, koska ihon väri tai hiukset ovat erilaiset. Kuvat voivat olla myös loukkaavia ja olla haitaksi esimerkiksi työnhaussa ja muussa elämässä yhteiskunnassa. 

Muistiinpanot artikkeleista ja puheenvuoroista

Aikakauslehtimainonnan lukutaidonoppimateriaali 2013 s. 6-18

-On tärkeää, että mainos pistää miettimään. Se voi tehdä sen tarinan kautta. 

-Värien valinnassa ollaan tarkkoja, sillä niiden symboliset merkitykset vaikuttavat mainoksen vaikuttavuuteen. 

-Mainoksen muotokieltä mietitään esimerkiksi, kun suunnitellaan typografioita. 

-Yksinkertaisuus on kaunista. Selkeät mainokset ovat toimivia. 

Vaaleanpunainen prinsessa ja sininen prinssi - Annamari Vänskä https://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/mika-on-totta/artikkeli-annamari-vanska-vaaleanpunainen-prinsessa-ja-sininen-prinssi/

-Lapsi mediassa edustaa usein aikuisen kuvaa lapsesta ja muistelmaa siitä, mitä lapsuus oli. Aikuiset usein ajattelevat , että lapsi on kuvamedian ulkopuolella eikä vielä ymmärrä sitä, vaikka todellisuudessa nykylapset kasvavat sen ympäröimänä ja tulkitsevat kuvia omalla tavallaan. 

-Symbolinen lapsuus tarkoittaa, ettei kyseessä ole realistinen lapsi tai lapsuus vaan kuvitelma siitä millaista se millaisenakin aikana voisi olla. Näihin kuviin ammennetaan lapsuuden myyteistä.

-Lapsuuden kuvaaminen on usein mainonnassa sukupuolittunutta. Tytöillä vaaleanpunaista hattaraa ja pojilla vaaleansinistä reippautta. Historiallisesti värien merkitykset ovat muuttunneet. 

-Lapsen visuaalinen esittäminen on aina kulttuuriin ja aikaan sidonnaista. 

Koko Hubara: Stereotyyppi tai kokonaan näkymätön https://www.youtube.com/watch?v=EJ5w-3cCGyc

-Ruskeita ihmisiä näkyy hyvin vähän suomalaisessa mainonnassa ja jos näkyy he edustavat usein stereotyyppeinä ulkomaalaisista eksoottisista ihmisistä. 

-Kolonialistiset ajatusmallit mainonnassa: Kahvit, mausteet ym.. Ruskea ihminen on usein sulautuneena tuotteeseen eli hänet on ruoallistettu. Kun taas suomalainen nainen voi olla tarjoilemassa kahvia miehelle. Tai vain juomassa kahvia. 

Ei valkoinen keho saatetaan näyttää villinä, erotettuna korkeammasta kulttuurista. 

-Voisiko mainokseen, jossa esiintyy ruskea nainen, kuvitella yhtä hyvin vaalea ihoisen naisen tai ihmisen? Ainoastaan vaaleiden ihmisten näkeminen sulkee pois ruskeita ihmisiä. Heidän täytyy pohtia, kuuluuko tämä tuote heille. 

-Ruskeat ihmiset kärsivät mainonnan tuottamista stereotypioita yrittäessään elää suomalaisessa yhteiskunnassa ja hakiessaan esimerkiksi töitä. 

-Suvaitsevaisuus on aina vallankäyttöä

-Yhden tarinan ongelma: luo stereotypioita. Yksinkertaistaa ihmiskuvaa. 

-Suomalaisen ei tarvitse selittää itseään, ruskea ihminen usein joutuu selittämään ja edustamaan. 

-Suomalaisen yhteiskunnan mainos- ja journalistiseen kulttuuriin kaivataan moninaisuutta ilman alleviivaamista.